Kuulumisia Thaimaasta

Terveiset kuumasta, aurinkoisesta ja kosteasta Thaimaasta!

Loma on jo mukavasti menossa, voisi sanoa, että kotoutuminen on käynyt ihan mallikkaasti.

Ensimmäinen yö vietettiin Bangkokin laidalla idyllisessä ja pienessä hotellissa. Voisin väittää, etten niin kauniissa hotellissa ole vielä tähän mennessä ollut. Oli tunnelmaltaan vain niin thaimaalainen, henkilökunta ystävällistä ja lapsiin ainakin teki vaikutuksen liukuovet huoneissa, jotka avautuivat suoraan takapihan lampeen.

Lennot meni hyvin. Olin Veikan kanssa sopinut, että saa sillä ehdolla katsoa piirrettyjä koko lennon ajan, jos jaksaa valvoa koko yön. Jossakin kohtaa puolta yötä oli kuitenkin pakko puhaltaa peli poikki, sillä rupesi pelottavasti näyttämään siltä, että poika oikeasti vetäisi koko lentomatkan kuulokkeet korvilla edessä istuvan penkin selkänojaa tuijotellen.

Tyty ja Ruune nukahtivat sen ihmeellisemmin. Ainut, kuka valvoi koko lentomatkan, oli minä. Liekkö imetyshormonit vai mitä, mutta kummasti sitä vain jaksaa pienilläkin unilla tai ei unilla ollenkaan. Seuraavana päivänä kun Tee valitti väsymystä, itse olin täynnä virtaa.

Bkokissa Veikalle tuli alun intoilun jälkeen kova koti-ikävä ja juteltiinkin, että miten vähän nukkuminen tekee äidilläkin tosi huonot fiilikset joskus. Otettiinkin koko porukalla parin tunnin unet ja koko lauma olikin sitten jo ihan eri oloissa.

Seuraavana päivänä lennettiin Phuketiin. Ruune veteli sikeitä koko matkan, T ja V pitivät lystiä mm. Keskustelemalla siitä, onko V tyttö jolla on pimppi vai poika jolla on pippeli. Kunnon riidan ainekset oli jo lähellä, T kun osaa ärsyttämisen jalon taidon.

Kentällä tavaroita odotellessa törmättiin unkarilaisiin, jotka olivat reissussa suht saman ikäisten koltiaisten kanssa. Heillä oli suunnitelmissa olla pari kuukautta reissussa. Muutenkin jo viikon aikana on huomannut, että paljon ihmiset matkustelee pitempiäkin reissuja lasten kanssa. Ainakin Lantalla ruotsalaisia riittää alle kouluikäisten kanssa, ja matka-ajat ovat selvästi pitempiä kuin meidän.

Olin varannut meille kuljettajan Phuketista Lantalle autoineen. Lentokoneessa kyllä vasta älyttiin, että lennot olisi tietysti voinut muuttaa Krabillekin kun kerran Lantalle aluksi menossa. No, siinä vaiheessa tuolla älyväläyksellä ei ollut mitään virkaa, joten kentällä sujahdettiin ystävällisen kuskin kyytiin 12 paikkaiseen minibussiin. Siinä vaiheessa ei kyllä haitannut yhtään tuo pieni kämmi lentojen osalta; minä ja Ruune istuttiin takana, Ruunella vauvaistuin, jossa otti heti alkuun mukavat unet. Muut istuivat keskipenkillä torkkuen. Itse katselin maisemia ja nautin vain hiljaisuudesta ja sateesta. Viimeinen puoli tuntia rupesi jo vähän tuntumaan lapsilla, mutta pian oltiinkin sitten jo perillä.

Matka taittui n. Viidessä tunnissa ja perillä meitä odotti ystävällinen henkilökunta. Vähän syömistä lähiravintolassa ja suihkun kautta nukkumaan.

Seuraavana aamuna nähtiin paremmin lomakodin aluetta; hierontapaikka, rantakahvila, meri bungalowin edessä, uima-allas ja viherikköä. Lapset olivat varsin innoissaan, kuten isommatkin.

Nyt ollaan oltu täällä neljä kokonaista päivää. Rytmi on muotoutunut suht samaksi kuin kotona kellonaikojen suhteen. Enimmäkseen ollaan pyöritty vain hotellilla ja lähialueilla. Itse sain vatsataudin toissapäivänä, eilen kävin lääkärissä ja taisi olla pisin matkani kun hotellinjohtaja heitti lava-autollaan parin sadan metrin päähän lääkärille, eikä suurempaan sairaalaan. Hoito oli kuulemma ihan yhtä hyvää, mutta suurissa ns. Turistisairaaloissa veloittavat enemmän kun tietävät, että vakuutus korvaa

Joka tapauksessa, kerroin huoleni siitä, että en saa tarpeeksi nesteitä imetystä ajatellen. Toisaalta huoli saattoi olla turhaa, sillä Ruunella oli selvästi tiheän imun kausi tai sitten tarve vain nostattaa maitomääriä kuumuutta ajatellen.

Sainkin ihan parasetamolia, ripulijuomia (mikä se oikea nimi nyt olikaan) ja lääkettä, joka estäisi oksentelua. Sopi kuulemma ihan lapsillekin, joten turvallinen imetyksen aikana.

Nykäisinkin sellaisen illalla ja juomaa reilusti päälle. Tänään en ole enää oksennellut, olo on ollut hyvä. Suht vähällä selvisin kyllä.  Tuo lääkärikäynti maksoi 30 euroa lääkkeineen.

Lapset tuntuu olevan tyytyväisiä ihan altaalla pulikoidessa. Keskipäivä on vain niin kuuma, että Ruunen ainakin on syytä olla sisällä. Tyty ei suostu ottamaan edelleenkään päikkäreitä, vaikka lämpimän ilman kuvittelin ehkä edesauttavan asiaa. Joten päivät on hektistä menoa aina iltaan saakka. Ja nyt kun on viileää, koko pikkusakki nukkuu!

Itse olen kolmisen kertaa käynyt hieronnassa. Kaksi ekaa kertaa oli pelkkää kidutusta, sen verran jumissa koko ihminen on. Tänään kävin kolmannen kerran, ajattelin että saan helpotusta kamalaan päänsärkyyn, mikä tuli oksennustaudin myötä. Säryt jäivätkin pöydälle, ja tuntuu, että ekan kerran naama ei ole ihan turvoksissa tai kipeä. Nuo hieronnat ovat tippeineen olleet n. 8 euroa tunti.

Täyttä arkea tämä täälläkin kyllä on. Vähän sillä fiiliksellä tänne lähti, että ei täällä tuskin ainakaan ekaan neljään viikkoon levätä. Helpointa on jakaa porukkaa, sillä koko lässillä on vähän turhan rasittavaa lähteä mihinkään kauemmaksi. Altaalle, rannalle tai syömään on kiva mennä koko porukalla, mutta lapsetkin tykkää kun saavat välillä lähteä yksin äidin tai isän kanssa Saladaniin (kylä lähellä, josta saa tehtyä ruokaostoksia yms.), uimaan tai tehdä jotakin muuta.

Ainut vähän karvoja nostattava hetki oli altaalla. Muksuilla on kellukkeet, mutta Tytyn tullessa Teen kanssa vessasta oli vielä ilman. Sanoin, että odottaisi kun Tee laittaa kellukkeet ja Teekin vielä huikkasi. Mimmi taisi kuitenkin haluta kokeilla sukeltamistaitojaan, sillä otti loikan suoraan aikuisten altaaseen! Itse sain vain huudettua "herranjestas, Tyty!" Ja Tee oli jo samassa hetkessä hypännyt veteen ja nostamassa Tytyä veden alta. Eli likka, joka käy Suomessa n. Kaksi kertaa viikossa Teen kanssa uimassa, päätti sitten hankkia äiskälle slaagin lomareissulla.

(Jaa,a, ei olla ainoita, jotka saattavat simahtaa ennen kasia lasten kanssa nukkumaan: naapuripariskunta vauvansa kanssa juuri palasi mökilleen, ja kertoivat nukahtavansa joka ilta samaan aikaan. Ulkoilma tekee siis hyvää!)

Tarkoitus olisi lähteä jonnekin pienimuotoisille retkille. Ruunea tuskin kannattaa raahata snorklausretkille  tai mangrovemetsiin, joten osa porukasta siis lähtee ja osa jää hotellille.

Kyllähän tämä niin erilaista on kuin vaikka silloin kun yksin matkusti. Tähän mennessä sitä olisi jo tallannut kylän raitit monta kertaa läpi, syönyt monissa eri paikoissa, käynyt sukeltamassa, snorklaamassa... Mutta: vaikka sitä välillä ajatteleekin, että "olispa kiva sitä ja tätä paljon juoutuisammin" niin onhan tämä ihan luksusta aurinkoineen, lämpöineen ja kun saa vain olla yhdessä!

(Pahoittelut lukuisat kirjoitusvirheet, naputtelen tabletilta).