Last destination: Bangkok

Terveiset Bkokista!

Lennettiin aamusella tänne koko köörin voimin.

Pari päivää sitten lueskelin uutisia Bkokin levottomuuteen pyrkivästä tilanteesta ja päätin perua meidän silloisen hotellivarauksen, joka olisi ollut juuri siellä alueella, missä suurimmat melenosoitukset ovat käynnissä.

Varasin suurinpiirtein ensimmäisen mikä silmään sattui ja kuulosti hyvältä. Ja voi pojat! Nyt vähän harmittaa, että jätettiin Bkokille vain kaksi yötä.

Meidän hotelli on aivan ihana. Tai sitten edellisen hotellin jälkeen tämä vain tuntuu niin paljon mukavammalta. Edellisessä hotellissa ei mikään tuntunut pelaavan ja maksettiin kuitenkin omasta mielestäni ihan ok siivu budjetista. Täällä kuitenkin maksetaan vain 20 euroa kolmen hengen huoneesta ja 15 euroa kahden hengen.

Ihan parasta on, että vieressä virtaa joki. Ja joen rannalla on ihana ravintola, jonka tarjoilijan kanssa lapset syöttivät jokilaloja, yhdessä ihailtiin perusthaimaalaisia maisemia ja herkuteltiin merenantimilla( ja osittain joen).

Ja toinen paras on se, että alle puolen kilsan päästä löytyy iso markkina-alue, tai oikeastaan kaksi. Äsken tultiin Teen kanssa kiertelemästä. Mummi ja vaari kävivät sitä ennen ja mummi, joka on toitottanut kuinka vaari tuhlailee paitoihin (niihin vaivaiseen kolmeen), oli revennyt liitoksistaan ja ostanut reilulla kuudella eurolla kolmet ihan kauniit kengät.

Jos tällaisilla reissuilla tulee vastaan, niin ostan yleensä ainakin jotain sellaista hyötykamaa, johon kotona en viitsisi rahoja laittaa.

Nyt tarttuikin neljällä eurolla muksuille yhteensä kymmenet sukat ja itselleni seitsemät. Tytylle kolmet alkkarit ja lisänä ihana paita, yhteensä kaksi euroa. Ystäväle ja itselleni laukut yhtensä vitosella. Pään sekoittava paikka hintojen suhteen siis.

Täällä ei myöskään ole paljon turisteja, hotellilla kyllä tietysti, mutta moni on vain ohikulkumatkalla, sillä isoin lentokenttä on ihan vieressä.

Vähän harmittaa että lääketieteellinen museo jää näkemättä, mutta luonnollisesti ei lähdetä keskustaan hiihtelemään.

Oikeasti kuvittelin, että olisin jo tässä vaiheessa valmista kauraa kotiin, mutta ei. Juttelin äitini kanssa, että mulla on Bkokiin tullessa sellainen olo aina kuin tulisin kotiin. Viihdyn täällä vain niin hyvin. Onko se sitten ainainen aurinko, paikalliset ihmiset vaiko niiden yhdistelmä. Kotiin kuitnkin lähden haikein oloin.

Mukavia hetkiä on ollut paljon viime päivinä; kävin vaarin kanssa pedikyyrissä. Vaarin jalkahoitaja sai sätkyn nähtyään hoidettavansa kintut. Välillä repeili liitoksistaan, nosteli puhisten miehen koipia ja ei näyttänyt uskovan, että jollakin on niin iso jalka.

Teen kanssa ollaan käyty välillä kuumia keskusteluja eri aiheista, kuten kuuluuko yhtä lailla tietää yleis-sivistykseen mikä on oppositio kuin lukea Väino Linnan "Täällä pohjan tähden alla", tai mitä hyötyä siitä on, että veljeni aikoo lopettaa armeijan, koska " se ei ole hänen juttu" ja siirtyä sivariin, vaikka muut vielä kehottaa "katsomaan".

Veikka ei kuulemma pidä munkeista, vaikka ovatkin rauhanmiehiä, Veikka ei myöskään pidä syömisestä, nukkumisesta, eikä leikkimisestä, jos joku kotona kysyy "Millainen Thaimaa on?", niin aikoo vastata "tylsä". Ainut mikä olisi kivaa, on piirrettyjen katsominen ja pelaaminen tabletilla.

Tyty tokaisi eilen, että " Äiti on nainen, isi on mies, minä olen linsessa ja Luune on Peppeli". Mimmi on saanut osakseen hyväntahtoisia katseita kävellessään mummon ostama leopardikuvioinen housupuku, hello kitty- käsilaukku, toukkasandaalit ja Mikki Hiiri- lippalakki. Meidän tyylilyyli. Myös uusia hokemia on "Ihana/olen hyvä nainen/ompa kaunis."

Nyt vielä ilo irti muutamasta päivästä ja sitten takaisin kotiin..