Helpotusta ja viikonloppua

Vauvalla oli neuvolalääkäri viikolla. Kaikki oli hyvin, kerroin että itkee paljon ja kuvailin vauvan olemisia. Kysyin iholla olevista näpyistä, ne oli kuulemma hormoninäppyjä.

Samana päivänä rupesin kuitenkin miettimään, että onkohan tuo vauvan oleminen kuitenkaan ihan "normaalia" vauvan itkuisuutta ja valvoskelua. Vaikka Veikkakin osasi olla aika haastava, tämän jantterin kanssa nuo yöt ovat olleet kyllä vieneet voiton. Ja vaikka helpompia hetkiä on ollut, nyt taas tuntui siltä, että poikaa koko ajan vaivasi jokin.

Juttelin ystävän kanssa ja sainkin vinkin hyvästä erikoislääkäristä yksityisellä. Varasin ajan, ja lauantaina käytin pojan, joka nukkui tyytyväisenä manducassa.

Kerroin oireet: Pystyasennossa nukkuminen, nieleskely, pulauttelu pitkäänkin ruokailun jälkeen, vaatii hyvän röyhtäyttämisen, heräilee öisin huutamaan kesken unien, ei viihdy ruokailun jälkeen pitkällään, vetää itseä kaarelle, syödessä saattaa haukkoa henkeä kuin kala kuivalla maalla kun maitoa on kaikki röörit täynnä, nenän tukkoisuus ja rohina ajoittain.

Olin jo vähän ehtinyt epäillä refluksia ja sehän se diagnoosiksi tuli. Gavisconia ehdin kotona kokeilla muutaman kerran jo ennen käyntiä ja se oli kuin ihme; meillä nukuttiin historialliset 3,5 tuntia putkeen!

Nyt siis mennään tuolla lääkkeellä. Epäili, että voi myös johtua omasta ruokavaliostani. Mutta jos tuolla lääkkeellä tilanne kohenee kummasti, ei tarvitse ryhtyä mihinkään. Muuten olisi ainakin hyvä kokeilla maidotonta ruokavaliota.

Ja tilannehan on parantunut. Yöhuudot on jääneet pois, syödään kyllä, mutta välillä voi olla tuo 3 tuntia väliä. Poika on päivällä enemmän hereillä kun yöt eivät mene valvoskellessa, joten jaksaa paremmin seurustella ja on tyytyväisempi.

Ekan yön jälkeen aamulla olo oli aivan eri. Tuntui jopa siltä, että tässähän on tullut levättyäkin yön aikana! Olen niin iloinen!

Muutenkin meillä oli varsin mukava viikonloppu. Lasten kauan odotetun serkun tapaaminen ja ystävien kanssa turisemista.

Tytyn ja vauvan kanssa tein viikon kauppaostokset isompien miesten käydessä uimassa kahdestaan. Jälkeenpäin puhuttiin Teen kanssa, että miten nuo kaksi isompaa selvästi kaipaa kahdenkeskistä aikaa vanhempien kanssa. Ja sen ei tosiaan tarvitse olla sen kummempaa kuin kahden tunnin kauppareissu.

Viime päivät kun on Tytyn kanssa ollut aikamoista tahtojen taistelua, koko reissu meni paremmin kuin helposti. Tyttö istui koko tunnin kaupassa käynnin kärsivällisesti ostoskärryissä. Ainut konfliktia enteilevä tilanne tuli kylmäostastolla kun äiti ei suostunut ostamaan vanukkaita. Siitäkin selvittiin varsin vähällä.

Veikka tuossa pari päivää sitten kysyi, että "voitaisiin mennä elokuviin Tytyn kanssa, isi voisi olla vauvan kanssa kotona." Lupasin, että kun joku sopiva leffa tulee, niin tehdään niin. Olen ollut niin vauvassa kiinni, että niin itse kuin lapsetkin kaipaavat sitä, että voitaisiin tehdä jotakin kolmistaan. Vaikka liikkeellä ollessa vauva nukkuukin varsin hyvin manducassa, rajoittaa se aina aika paljon liikkumista. Ja aika usein kotonakin kun on juuri luvannut aloittaa leikkimään, alkaa huuto ja kipristely, ja kaikki tyssää heti alkuunsa.

"Ja isi voi antaa vauvalle pullosta tissimaitoa", kuului vielä loppusanat. Niinpä. Nyt siis vain sopivan leffan odottamista!

Meidän ihan ihan lempparipaikka!

Serkkuvauvan ihailun lomassa on hyvä välillä leikkiä!